Miten uusnatsismi ja kansalliskiihkoilu on voinut nostaa päätään Ruotsissa,  tasa-arvon ja demokratian mallimaassa?

Kansankodilla on vaiettu pimeä puolensa. Siitä kertoo jo se, että sana kansallissosialismi keksittiin Ruotsissa vuonna 1910. Tapio Tammisen mukaan nationalismin juuret ulottuvat keskiajalle. Ruotsalaiset pitivät maataan kaiken alkuna.  Johtavat kansakunnat olivat kotoisin pohjolan perukoilta. Nykyisetkin kansalliskiihkoilijat ihailevat pitkiä, vaaleita ja vahvoja viikinkejä.

Tamminen tarkastelee nationalismin nousua muuallakin. Jyrkät vastakkainasettelut tuovat turvaa kriisien ja epävarmuuden keskellä. Kirja auttaa ymmärtämään ilmiötä avaamalla perusteellisesti kansalliskiihkon historiaa. Ruotsin esimerkistä on suomalaisille hyötyä tässäkin.

  Kirjan huono puoli on tietynlainen sekavuus: hypitään aikakaudesta ja kulttuurista toiseen.  Tosin itse kansallissosialismikin kudottiin hyvin erilaista aineksista kalloja mittaavasta rotuteoriasta ja sosiaalidarvinismista idän mystiikkaan ja okkultismiin. Tärkeä on huolestuttava huomio, että rotuopit muistuttavat paljon nykyistä aivotutkimusta. Molemmat pyrkivät etsimään ja palauttamaan kaikki henkiset ja kulttuuriset ominaisuudet kallonmuotoihin ja aivoihin.

Molempia myös vaivaa sama ongelma – mekanistinen ihmiskäsitys, joka häivyttää ihmisen eettisen vapauden ja vastuun.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2015

Kansankodin pimeämpi puoli. Tapio Tamminen, Atena 2015. 250 s., 34 €.