Kantakuvat vahvistavat suomalaisuutta

Kaikki tietävät Nokian mainoksen, jossa kaksi kättä kurottaa toisiaan kohti. Se on lainattu Michelangelon teoksesta Aatamin luominen, jossa Jumalan ja Aatamin sormet koskettavat toisiaan. Michelangelon teos on tyypillinen kantakuva.

Taidehistorioitsija Tuula Karjalainen tarkastelee 1800-luvun suomalaisen taiteen kantakuvia. Merkittävät teokset elävät ihmisten yhteisessä piilotajunnassa ja nousevat esiin uusissa muodoissa nykytaiteessa ja mainoskuvissa.

Arkkiesimerkki on Akseli Gallen-Kallelan Kalevalan Ainosta tekemä kuvasto. Gallen-Kallelan luoma vaaleahiuksinen ja viaton neito esiintyy myöhemmin Suomi-neitona monissa kuvissa aina filmeihin ja Elovena-kaurahiutalepakettiin asti.

Kiehtovin ja arvoituksellisin teos on Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli. Vuonna 2008 kansalaissodan 90-vuotismuistopäivän kulkueessa Tampereella miehet kantoivat paareilla enkeliä – vereen tahriutunut enkeli symboloi yritystä sovittaa veljesmurhan taakkaa.

Suurine värikuvineen kirja opastaa tunnistamaan kantakuvia kuvien täyttämässä maailmassa. Kirjan perusideaa voisi myös soveltaa musiikkiin ja yrittää jäljittää klassisten sävelteosten kaikuja populaarimusiikista.

PEKKA WAHLSTEDT
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Maahenki 2009
160 s
9789525652697

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.