Tiesitkö, että yleisimmin vakavia käsivammoja aiheuttava härveli ei ole enää sahureiden sormia syönyt sirkkeli, vaan halkoma- eli klapikone? Tai että Yhdysvalloissa väestöstä oli sata vuotta sitten vasenkätisiä viitisen prosenttia ja nyt lähes 15 prosenttia. Lisäys johtuu siitä, että oikeakätiseksi käännyttäminen on hellittänyt.

Kahden lääkärin ja yhden filosofin kirjoittama kirjajärkäle yrittää pakata yksiin kansiin kaiken Homo sapiensin eturaajoja koskevan tiedon – käden anatomiasta ja evoluutiosta yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin, eroottista kosketusta unohtamatta. Erikoinen ratkaisu, mutta sellaisista kustantaja Teos on tunnettu.

Käsikirja soveltuu myös käsikirjaksi: tuskin 768-sivuisesta mitään oleellista kättä koskevaa puuttuu. Mutta henkilöhakemiston lisäksi asiahakemisto olisi ollut paikallaan.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2014

Käsikirja. Martin Panelius, Risto Santti & Jarkko S. Tuusvuori, Teos 2013. 768 s., 40 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.