Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi, Tuula Juvonen

Sukupuolen ABC

Arkielämässä törmäämme jatkuvasti sanontaan ”vastakkaisen sukupuolen edustaja”. Yleinen tapa hahmottaa sukupuolta ja seksuaalisuutta ovat juuri vastakkainasettelut. Sukupuoli on liitetty moniin muihinkin kahtiajakoihin, kuten kulttuuri–luonto, valkoinen–musta, sivistynyt–villi.

Sukupuoli ei ole pelkkää biologiaa, mutta se ei myöskään ole vapaasti valittava rooli tai identiteetti. Sukupuolta muovaavat yhteiskunnan käytännöt ja kulttuurin normit.

Sukupuoli on yksi niistä monista eroista, jotka vaikuttavat yksilön mahdollisuuksiin tehdä valintoja ja käyttää valtaa. Sukupuolentutkimus taas on erojen ja valtasuhteiden analyyttistä tarkastelua.

Kirja esittelee lähinnä humanistista ja yhteiskuntatieteellistä sukupuolentutkimusta. Tutkijat eivät pyri kieltämään ihmisen ruumiillisuutta vaan heitä kiinnostaa, millaisia merkityksiä ruumiillisuus kussakin kulttuurissa ja yhteiskunnassa saa.

Toivottavasti tekeillä on jo yleistajuinen kirja, jossa myös sukupuolen biologinen perusta otettaisiin käsittelyyn esimerkiksi uusimman geenitutkimuksen valossa.

Kirja on tarkoitettu lukijalle, jolle sukupuolentutkimus on uutta. Kirjoittajat ovatkin kautta linjan onnistuneet ilmaisemaan ajatuksensa selkeästi ja elävästi.

Tytti Steel
Kirjoittaja on kansatieteen tutkija Helsingin yliopistossa

OSUUSKUNTA VASTAPAINO 2010
347 s
9789517682473

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.