Voit vähentää suolan käyttöä ruoanlaitossa, mutta älä vain lopeta. Suola nimittäin antaa ruokaan sakeutta, makeutta, täyteläisyyttä ja aromikkuutta. Kaikinpuolista harmoniaa.

Kun asialla ovat elintarvikeprofessori ja keittiömestari, syntyy kasvisruokaa, jossa niin maut, värit kuin rakenne ovat kohdallaan. Perustellut neuvot lähtevät kasvisten kemiasta, ja niitä tekee mieli oitis soveltaa. Kirjassa on myös kaksikon vetämän ruokaklubin hauskoja tutkimuksia ja testattuja reseptejä.

Jos onnistut keittämään perunat koviksi, olet antanut entsyymien jyllätä. Juuri entsyymien takia uudet perunat pannaan kypsymään kiehuvaan veteen. Uusia odotellessa tee uuniperunoita, sellaisinaan omassa kuoressa – ovat tutkitusti parempia kuin kuin foliossa tai suolakuoressa kypsytetyt.

Tuula Koukku, eläkkeellä oleva päätoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2015

Kasvikset kemistin keittiössä. Parhaat valmistusmenetelmät. Anu Hopia ja Tatu Lehtovaara, Minerva 2015. 175 s., 32 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.