Onko kristallinen vasara kaunis? Ei ainakaan Tuomas Akvinolaisen mielestä. 1200-luvun teologi oli sitä mieltä, että kauniiksi esineen tekee tarkoitukseen sopeutuminen – huolimatta materiaalin viehättävyydestä tai muodon puhtaudesta.

Kauneutta on haettu niin luonnosta, taiteista kuin ihmiskehostakin. Myös matematiikkaa, historiaa, moraalia ja uskontoa on arvioitu suhteessa kauneuteen. Joskus universaalinen, toisinaan mikroskooppinen mittakaava on koettu kauniina.

Maailmankuulu semiotiikan professori ja kirjailija Umberto Eco on kollegansa Girolamo de Michelen kanssa laatinut laajan teoksen kauneudesta. Ajatus kulkee antiikin patsaista Pirellin sensuelleihin tyttökalentereihin ja strobo-valaistuihin diskoihin. Myös rumuus, kauniin nurja puoli, kuuluu analyysiin.

Kuvia teoksessa on monipuolisesti ja runsaasti. Paljon mukana on myös laajoja lainauksia alkuperäisistä kaunokirjallisuuden ja filosofian klassikoista.

Kirjoittajat arvioivat myös omaa katsettaan. He pohtivat, miten jälkeemme tai ehkä tuntemamme maailman ulkopuolelta tulevat näkevät meidän kauneuskulttuurimme.

SUVI RATINEN
Kirjoittaja on filosofian maisteri.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

WSOY 2008
458 s
9789510319109

Sisältö jatkuu mainoksen alla