Evoluutio ja dna ovat tuttuja vähintäänkin koulusta. Nyt on kuitenkin aika päivittää tiedot, sillä paljon on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana.


Genetiikan professori Sean B. Carroll kuvaa toisessa suomennetussa kirjassaan tutkimuksen nykytilanteen. Ihmisen genomi on kartoitettu, ja dna:n toiminta tunnetaan niin hyvin, että sen avulla valmistetaan lääkkeitä ja ratkotaan rikoksia. Lisäksi on paljastunut, että dna kertoo, miten lajit ovat muuttuneet aikojen kuluessa.


Aktiivisten geenien ohella eliöiden perimässä on suuri määrä käyttämättömiä geenejä. Osa niistä on samoja kuin elämän alkuvaiheissa, osa on rappeutunut pois käytöstä. Nämä geenit ovat kuin arkisto: ne kertovat, miten kelpoisimmat eliöt ovat valmistuneet ja valikoituneet.


Kirja pursuaa esimerkkejä reaaliaikaisesta luonnonvalinnan havainnoinnista ja geenienmuutoksista. Siinä myös kerrataan evoluution kieltäjien argumentit. Uskovaisten fundamentalistien vakaumus näyttäytyy tieteellisten havaintojen seurassa yhtä tragikoomisena kuin neuvostoliittolaisten dna:n kieltäjien väitteet.


TUUKKA PERHONIEMI


Kirjoittaja on filosofian maisteri.

Terra Cognita 2008
280 s
9789525697162

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.