Darren Naish, suom. Juho Gröndahl

Dinosauruskirja aikuisille

Eivät dinosaurukset kuolleet. Nyt ne nokkivat siemeniä lintulaudaltasi.

Brittipaleontologi Darren Naish selittää, miten pitkä historia tälläkin ajatuksella on. Dinosauruksia
esitettiin lintujen kantamuodoiksi jo 1800-luvulla, mutta teoria vahvistui vasta 1900-luvun loppupuoliskolla. Kahtena viime vuosikymmenenä sitä ovat pönkittäneet höyhenekkäät dinosaurusfossiilit.

Komeasti kuvitettu kirja esittelee alan historian evoluutioteoriaa edeltävistä tulkinnoista nykyiseen
dinosaurusbuumiin. Teos on tervetullutta vaihtelua pitkässä kavalkadissa lajilistauksia.

Petri Riikonen

Kustannusosakeyhtiö Nemo 2010
192 s
9789522400574

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.