Andrew Taylor (suom. Simo Liikanen)

Sana voittaa miekan

Vaikka kirjoja luetaan usein yksin, kirjat ovat muuttaneet maailmaa enemmän kuin mikään muu. Niitä ilman meillä ei olisi autoja eikä puhelimia, ei demokratiaa tai tasa-arvoa. Jos kohta meillä ei myöskään olisi verisiä vallankumouksia, atomipommeja ja saasteongelmia.

Brittikirjalija Andrew Taylor esittelee maailman 50 tärkeintä ja vaikutusvaltaisinta kirjaa teologiasta ja runoudesta filosofiaan ja tieteeseen.

Raamattu loi maailmankuvan, joka on hallinnut niin teologiaa kuin fyysistäkin maailmaa meidän päiviimme asti. Tieteen mullistajat Galileista Einsteiniin ovat ravistelleet Raamatun maailmaa eri suunnista, ja keksinnöt teleskoopista atomipommiin todistavat heidän ajatustensa voimasta. Adam Smith loi vapaakaupan perustan, Karl Marx nousi Kommunistisella manifestillaan sitä vastaan.

1930-luvun laman aikoina John Maynard Keynes loi hyvinvointivaltion mallin, jossa sijan saivat sekä vapaus että valtion valvonta. Teknologian huumasta herätti Rachel Carson, joka Hiljaisella keväällään osoitti, että linnut eivät enää laula, jos myrkyt ja saasteet jatkavat leviämistään. Puhelinluettelon menestystarina alkoi 1878. Luettelo mullisti ihmisten päivittäisen elämän – ilman sitä puhelimen mahdollisuudet yhteydenpitoon olisivat jääneet vähiin.

Myös romaanit ovat vaikuttaneet todelliseen elämään. J.W. Goethen Nuoren Wertherin kärsimysten kerrotaan synnyttäneen itsemurha-aallon. Leo Tolstoi kuvasi Sodassa ja rauhassa sotilaiden ja siviilien elämää keskellä tuhoa ja kaaosta, ja sittemmin muutkin kirjailijat ovat purkaneet myyttiä sodan sankarillisuudesta. Kirja osoittaa, että sana on mahtavampi kuin miekka. Suuret sotapäälliköt ovat pystyneet hallitsemaan maailmaa vähän aikaa, mutta merkittävät kirjat vaikuttavat keskuudessamme vuosisatoja.

Pekka Wahlstedt
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja

Ajatus Kirjat 2010
347 s
9789512081448

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.