Mikä tekee ihmisestä vapaan ja valtiosta tasapainoisen? 1700-luvulla vaikuttanut runoilija ja filosofi Friedrich Schiller tarjoaa vastaukseksi esteettistä kasvatusta. Schillerin pääteoksen suomennos tuo esiin ajassamme taka-alalle painuneen päämäärän: henkisen kehityksen sekä kauneuden ja hyvyyden tajun kehittämisen.

Schillerin mukaan ihminen ei ole vapaa vain materiaa etsiessään. Toisaalta myös käytännöstä vieraantunut filosofi on itsensä vanki. Valtion tulee tarjota yksilölle mahdollisuus kehittää henkisen ja aineellisen puolen yhdistävää esteettistä leikkiviettiä. Yksilön vastuulla on yhteisen hyvän etsiminen. Näin tavoitetaan vapaus, jossa ihminen toteuttaa todellista persoonaansa ja valtio kukoistaa.

Sini Mononen, kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2014.

Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta. Friedrich Schiller, suom. Pirkko Holmberg, tutkijaliitto 2013- 160 s., 30 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.