Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Eläimillä on oma tunne-elämä, josta ymmärrämme harmillisen vähän.

Delfiini tekee huikeita hyppyjä kohti taivasta ennen kuin pärskäyttää massiivisen ruumiinsa takaisin veteen. Onko silloin kyseessä eläimelle riemua tuottava leikki vai harkittu teko syöpäläisten poistamiseksi iholta?

Täsmällistä käsitystä sitä, mitä jonkin eläinlajin mielessä liikkuu, tuskin koskaan saadaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se kuitenkin tiedetään, että eläinten kyvyt ja tunne-elämä ovat paljon vivahteikkaampia kuin monet käyttäytymistutkijat vielä joitakin vuosikymmeniä sitten uskoivat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yhdysvaltalaisen eläintieteilijän Jonathan Balcomben mukaan tiede on suhtautunut turhan nuivasti ajatukseen, että eläimet voisivat ajatella ja tuntea – saati nauttia.

Harva tutkija enää tyystin kiistää eläinten tunnemaailmaa, mutta sen laadusta väännetään yhä kättä. Nykyisinkin moni kriitikko hyväksyy luonnontieteellisen objektiivisuuden nimissä eläimille vain alkukantaisimmat tunne-elämykset, kuten pelon. Kehittyneemmät tunteet kuuluvat heidän mielestään vain ihmiselle.

Balcombe huomauttaa, että vaikka on kulunut jo 2­300 vuotta Aristoteleen ja yli 120 vuotta Charles Darwinin kuolemasta, ei ole ilmestynyt yhtään kirjaa, joka käsittelisi pelkästään eläinten mielihyväkokemuksia.

Balcomben esikoisteos täyttää mallikkaasti tämän aukon. Kirja sai perusteellisuudellaan ainakin minut vakuuttumaan, että myös eläimillä on käsitys hauskanpidosta, silmää kauneudelle ja rakkauden kaipuuta.

Bristolin yliopiston antrozoologi John Bradshaw valottaa puolestaan eläinten käyttäytymistä ja tunne-elämää kissojen kautta.

Kissan mieli on poikkeuksellinen kissakirja. Se ei loista lajiesittelyillä tai komeilla värikuvilla, vaan asiantuntevalla tekstillä, joka porautuu kissan korvien väliin ja selittää, millaisia ovat sen todellinen luonto ja tarpeet.

Siinä sivussa karvaisen kaverin omistaja saa aimo annoksen hyödyllisiä käytännön vinkkejä oman kotikissan hyvinvoinnin parantamiseen.

Bradshaw korostaa, että kissat ovat kaikkea muuta kuin vaistonvaraisia automaatteja. Niillä on erittäin rikas tunne-elämä, josta ymmärrämme vielä harmillisen vähän.

Bradshaw on maailman nimekkäimpiä ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksen tutkijoita mutta myös intohimoinen kissaihminen. Tarinat tutkijan omien lemmikkien tekemisistä ryydittävät mukavasti asiapitoista tekstiä.

Kummassakin kirjassa on vain yksi vika. Niissä on ainoastaan kolmisensataa sivua. Eloisia esimerkkejä eläinten mielestä ja maailmasta olisi ahmaissut vielä enemmän.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2014

Eläimellinen nautinto. Jonathan Balcombe, Into 2014. 324 s., 25 €. Kissan mieli. Ymmärrä lemmikkisi käytöstä. John Bradshaw, Docendo 2014. 308 s., 25 €.

Vierailija
syytinki
SamikoKu
Vatkain

^"Helppohan" se on jostain koirasta koirasta sanoa, että sillä on tunteet, mutta on sitä maailmassa aika monta muutakin eläinlajia. Esim. lohi.

 

Pitäiskö sitten sinusta niputtaa kaikki samaan nippuun, koira, apina, lohi, delfiini ja hyttynenki?

Minä ainakin läiskin hyttyset kuoliaaksi oli niillä tunteet tai ei.

Meikä syökin joitain tunteilijoita. Niinku sika, lehmä, ja lammas, ja jos pakko, menee kissa ja koirakin.

Aina olen tiennyt, että niillä on tunteet ja silti ne maistuvat hyvältä.

Hieno homma, itse olen syönyt noiden lisäksi myös sammokkoa, käärmettä, oravaa, rottaa jne...
Lihaa menee arvoilta n. 200-300g päivässä. En tunne syyllisyyttä.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9614
SamikoKu
Vatkain

^"Helppohan" se on jostain koirasta koirasta sanoa, että sillä on tunteet, mutta on sitä maailmassa aika monta muutakin eläinlajia. Esim. lohi.

 

Pitäiskö sitten sinusta niputtaa kaikki samaan nippuun, koira, apina, lohi, delfiini ja hyttynenki?

Minä ainakin läiskin hyttyset kuoliaaksi oli niillä tunteet tai ei.

Meikä syökin joitain tunteilijoita. Niinku sika, lehmä, ja lammas, ja jos pakko, menee kissa ja koirakin.

Aina olen tiennyt, että niillä on tunteet ja silti ne maistuvat hyvältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla