Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Eläimillä on oma tunne-elämä, josta ymmärrämme harmillisen vähän.

Delfiini tekee huikeita hyppyjä kohti taivasta ennen kuin pärskäyttää massiivisen ruumiinsa takaisin veteen. Onko silloin kyseessä eläimelle riemua tuottava leikki vai harkittu teko syöpäläisten poistamiseksi iholta?

Täsmällistä käsitystä sitä, mitä jonkin eläinlajin mielessä liikkuu, tuskin koskaan saadaan.

Se kuitenkin tiedetään, että eläinten kyvyt ja tunne-elämä ovat paljon vivahteikkaampia kuin monet käyttäytymistutkijat vielä joitakin vuosikymmeniä sitten uskoivat.

Yhdysvaltalaisen eläintieteilijän Jonathan Balcomben mukaan tiede on suhtautunut turhan nuivasti ajatukseen, että eläimet voisivat ajatella ja tuntea – saati nauttia.

Harva tutkija enää tyystin kiistää eläinten tunnemaailmaa, mutta sen laadusta väännetään yhä kättä. Nykyisinkin moni kriitikko hyväksyy luonnontieteellisen objektiivisuuden nimissä eläimille vain alkukantaisimmat tunne-elämykset, kuten pelon. Kehittyneemmät tunteet kuuluvat heidän mielestään vain ihmiselle.

Balcombe huomauttaa, että vaikka on kulunut jo 2­300 vuotta Aristoteleen ja yli 120 vuotta Charles Darwinin kuolemasta, ei ole ilmestynyt yhtään kirjaa, joka käsittelisi pelkästään eläinten mielihyväkokemuksia.

Balcomben esikoisteos täyttää mallikkaasti tämän aukon. Kirja sai perusteellisuudellaan ainakin minut vakuuttumaan, että myös eläimillä on käsitys hauskanpidosta, silmää kauneudelle ja rakkauden kaipuuta.

Bristolin yliopiston antrozoologi John Bradshaw valottaa puolestaan eläinten käyttäytymistä ja tunne-elämää kissojen kautta.

Kissan mieli on poikkeuksellinen kissakirja. Se ei loista lajiesittelyillä tai komeilla värikuvilla, vaan asiantuntevalla tekstillä, joka porautuu kissan korvien väliin ja selittää, millaisia ovat sen todellinen luonto ja tarpeet.

Siinä sivussa karvaisen kaverin omistaja saa aimo annoksen hyödyllisiä käytännön vinkkejä oman kotikissan hyvinvoinnin parantamiseen.

Bradshaw korostaa, että kissat ovat kaikkea muuta kuin vaistonvaraisia automaatteja. Niillä on erittäin rikas tunne-elämä, josta ymmärrämme vielä harmillisen vähän.

Bradshaw on maailman nimekkäimpiä ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksen tutkijoita mutta myös intohimoinen kissaihminen. Tarinat tutkijan omien lemmikkien tekemisistä ryydittävät mukavasti asiapitoista tekstiä.

Kummassakin kirjassa on vain yksi vika. Niissä on ainoastaan kolmisensataa sivua. Eloisia esimerkkejä eläinten mielestä ja maailmasta olisi ahmaissut vielä enemmän.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2014

Eläimellinen nautinto. Jonathan Balcombe, Into 2014. 324 s., 25 €. Kissan mieli. Ymmärrä lemmikkisi käytöstä. John Bradshaw, Docendo 2014. 308 s., 25 €.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13711
Liittynyt12.7.2010

Kissan korvien välissä

syytinki 24.09.2014 klo 16:43 SamikoKu 24.09.2014 klo 15:11 Vatkain 23.09.2014 klo 17:33 ^"Helppohan" se on jostain koirasta koirasta sanoa, että sillä on tunteet, mutta on sitä maailmassa aika monta muutakin eläinlajia. Esim. lohi. Pitäiskö sitten sinusta niputtaa kaikki samaan nippuun, koira, apina, lohi, delfiini ja hyttynenki? Minä ainakin läiskin hyttyset kuoliaaksi oli niillä tunteet tai ei. Meikä syökin joitain tunteilijoita. Niinku sika, lehmä, ja lammas, ja jos pakko, menee kissa ja...
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

syytinki
Seuraa 
Viestejä9193
Liittynyt18.8.2008

Kissan korvien välissä

SamikoKu 24.09.2014 klo 15:11 Vatkain 23.09.2014 klo 17:33 ^"Helppohan" se on jostain koirasta koirasta sanoa, että sillä on tunteet, mutta on sitä maailmassa aika monta muutakin eläinlajia. Esim. lohi. Pitäiskö sitten sinusta niputtaa kaikki samaan nippuun, koira, apina, lohi, delfiini ja hyttynenki? Minä ainakin läiskin hyttyset kuoliaaksi oli niillä tunteet tai ei. Meikä syökin joitain tunteilijoita. Niinku sika, lehmä, ja lammas, ja jos pakko, menee kissa ja koirakin. Aina olen tiennyt,...
Lue kommentti

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.