Ydinjätteistä kirjanjärkäle

Joulukuussa Posiva jätti valtioneuvostolle hakemuksen ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon. Jos kaikki menee, kuten kaavaillaan, ensimmäiset käytettyä uraanipolttoainetta sisältävät kapselit
haudataan kallioon 2020. Nyt vahvasti säteilevät polttoainesauvat jäähtyvät vesialtaissa Olkiluodossa ja Loviisassa.

Hakemussaumaan ilmestyi loppusijoituksesta ja sen suunnittelusta kertova opus, jonka tekijät ovat ydinvoimateollisuuden eli TVO:n ja Posivan asiantuntijoita. Kirjaa varten on myös haastateltu lukuisia alan ihmisiä teollisuudesta, tutkimuslaitoksista, ministeriöistä ja Säteilyturvakeskuksesta.

Loppusijoitusta on meillä pohtinut mittava joukko asiantuntijoita – ydinjätteethän eivät ole pelkästään tekninen vaan myös poliittinen ja sosiaalinen kysymys.

Kirjanjärkäleen asiarunsautta keventävät haastattalut ja faktaruudut. Vanhat valokuvat ja lehtileikkeet tuovat ajan havinaa.Teos sopii hyvin käsikirjaksi ydinvoiman ystävälle – ja yhtä lailla vastustajalle.

Tuula Koukku

(Huom. Tämän teoksen saa vain tilaamalla Akateemisesta kirjakaupasta.)

Posiva 2012
313 s

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.