Tiina Raevaara

Ihmisen paras keksintö

Oletko tullut ajatelleeksi, että koira on huomattavasti vanhempi osa kulttuuriamme kuin vaikkapa kristinusko? Esimerkiksi Ruotsissa löydettyyn 7 000 vuotta vanhaan hautaan oli asetettu miehen ja koiran ruumiit siten, että koira makasi miehen jalkojen päällä. Arviot koiran alkuperästä ylipäätään vaihtelevat 15 000–32 000 vuoden välillä.

Kirjailija ja geneetikko Tiina Raevaaran ensimmäinen tietokirja on elävää, runsasta ja innoittavaa luettavaa. Raevaara kertoo yllättyneensä, kuinka tietokirjan kirjoittamiseen voi uppoutua aivan kuten romaaninkin. Sen huomaa – teksti lentää.

Koiran ja ihmisen yhteiselon alkutaipaleesta ei ole varmaa teoriaa, mutta Raevaara perkaa kerääntynyttä tietoa asiantuntemuksella, analysoiden ja arvuutellen.

Miten sudesta kesyyntyi koira? Ihmistä ja sutta yhdistävät ainakin kaksi asiaa: ne ovat pitkänmatkan juoksijoita eikä kumpikaan ole puhdas lihansyöjä. Ehkä susi alkoi seurata metsästäjiä, söi mitä näiltä jäi ja aikojen saatossa kesyyntyi – tai oikeammin: domestikoitui – metsästyksen apulaiseksi. Ja vahdiksi, paimeneksi, vuoteenlämmittimeksi ja lemmikiksi.

Koiraa sanotaan usein ihmisen parhaaksi ystäväksi. Raevaaran mukaan koira saattaa olla myös yksi nykyihmisen kehitykseen vaikuttaneista merkittävistä innovaatioista.

Maria Korteila

Teos 2011
252 s
9789518512762

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.