Koiria rakastetaan yli kaiken, mutta ansaitsevatko ne sentään omaa maailmanhistoriaa? Kyllä, tämän osoittaa koirien historiaan paneutuva kirja.

Ihmistenkin maailmanhistoria olisi toisenlainen,  jos koiria ei olisi. Säveltäjä Richard Wagner soitti uusia sävelkulkuja ensin koiralleen. Ilman Russ-koiraa  Sormus-tetralogia kuulostaisi hyvin erilaiselta. Kahdeksan haukkujan isäntä Charles Darwin käytti usein koiraa vertauskohtana ihmisen kehitykselle. Darwinin mielestä koira omaa jopa uskonnollisia tuntoja, sillä ihmisen paras ystävä on isännälleen yhtä uskollinen kuin tämä jumalalleen.

Kiittämättömyys on usein ollut koirienkin palkka. Niitä on syöty, käytetty orjatyövoimana ja ihmisen persoonan jatkeena, mikä nykyään näkyy ylijalostamisessa ja koiranäyttelyissä. Koirat ja niiden kohtelu kertovat paljon ihmisestä itsestään.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2014

Koirien maailmanhistoria. Petri Pietiläinen, SKS 2013. 344 s., 34 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.