Richard Wrangham, suom. Kimmo Pietiläinen

Mikä tekee ihmisestä menestyneimmän kädellisen, kysyy Harvardin professori, antropologi ja eläintieteilijä Richard Wrangham.

Vastaus: keittotaito. Tulen kesyttäminen määrittyy historian varsinaiseksi käännekohdaksi.

Kyky kypsentää ravintonsa on antanut ihmiselle ratkaisevat edut. Se on muun muassa muokannut elimistöä, kasvattanut aivojen kokoa ja synnyttänyt sosiaalisen talouden. Wrangham vyöryttää vastaansanomatonta, maantieteellisesti ja historiallisesti kattavaa aineistoa teoriansa tueksi: Homo erectuksen synty on myös ruoan kypsentämisen alku. Välillä kirjaa lukiessa tulee tunne, ettei aivan kaikkea tarvitsisi keittotaidollakaan selittää.

Wrangham sekä tölväisee elävän ravinnon profeettoja että varoittaa ”ylivalmistetun” ruoan vaaroista nykyihmiselle. Kielellisesti paikoin kömpelön tekstin lukeminen palkitsee – menneisyyttä katsoo jälleen uusin silmin.

Veli-Matti Huhta
Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja toimittaja.

Terra Cognita 2010
223 s
9789525697353

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.