Tutkijoiden ja meidän meri

Kätevästi bussissa luettavan kokoinen rautaisannos käy kenelle tahansa oman meren peruskurssiksi tai hakuteokseksi.


Siitä oppii esimerkiksi, että



  • vaikka nykymeremme muodostui viime jääkauden jälkeen, Itämeren allas on 500–600 miljoonaa vuotta vanha

  • Suomenlahden pitkänomaisuus ohjaa aallokkoa altaan suuntaiseksi niin, että aaltojen tulosuunta voi poiketa tuulensuunnasta jopa 45 astetta

  • Itämeren pahimmat kuormittajat asukasta kohti laskettuna ovat Suomi ja Viro

  • talviemme leudontuminen johtuu Atlantilta tulevien läntisten ilmavirtausten yleistymisestä, mutta ei tiedetä, näkyykö ilmiössä jo maapallon ilmaston lämpeneminen.

Tässäpä Merentutkimuslaitoksen eri spesialistien yhteinen testamentti suomalaisille juuri ennen kuin alan asiantuntemus organisaatiouudistuksessa hajautettiin.


PETRI RIIKONEN

Edita 2008
135 s
978-951-37-5283-5

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.