Miksi koulukiusaaja kiusaa? Miksi kiusattu valikoituu kiusatuksi? Näihin kysymyksiin on perinteisesti etsitty vastauksia kiusaajan ja kiusatun persoonallisuudesta. Onko kiusatulla huono itsetunto, laiminlyödäänkö kiusaajaa kotona?


Kasvatustieteiden tohtori Päivi Hamarus lähestyy kiusaamista realistisemmin: kiusaaminen ei ole häiriintyneiden yksilöiden oireilua vaan valtapeliä, joka jatkuu niin kauan kuin siihen ei puututa.


Kiusatussakaan ei yleensä ole mitään erityistä psykologista vajetta, hän vain ei ole luokan normien mukainen. Kiusaaminen osaltaan selittääkin, miksi nuorisokulttuuri on niin yhdenmukaista. Kiusattu on poikkevana varoittava esimerkki, jonka asemaan kukaan ei halua joutua.


Hamaruksen mukaan kiusaaja tavoittelee toiminnallaan korkeaa asemaa vertaisryhmässä. Kiusaaminen ei kannattaisi, ellei hiljainen enemmistö sitä hyväksyisi. Oppilaat eivät kuitenkaan kerro kiusaamisesta opettajille, koska siitä seuraisi vain riski tulla itse kiusatuksi.


Hamarus muistuttaa, että jos ”meidän koulussa ei esiinny kiusaamista”, sitä todennäköisesti ei vain nähdä. Näin hyväuskoiselle rehtorille tai opettajalle kirja tulisi määrätä pakolliseksi.


MARKO HAMILO

Kirjapaja 2008
178 s
9789516077683

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.