Tilastojen valossa suomalaisten, varsinkin 25–44-vuotiaiden miesten, itsetuhoisuus näyttäisi olevan laskussa. Tilastojen ulkopuolelle jäävät itsemurhayritykset, jotka eivät johda kuolemaan. Niistä kertoo Kourallinen tabuja.

Kirjaan on valikoitunut voittopuolisesti naisten kuvauksia – ehkä siksikin, että itsemurhayrityksen tekotapa on naisilla usein se kourallinen tabuja. Hiilitabletti tai vatsahuuhtelu pelastaa monen itsetuhoisen hengen.

Vaikka kirjan kertomukset ovat laadullisen tutkimuksen aineistoa, joitakin päätelmiä voi tehdä siitä, mitkä asiat kertomuksissa toistuvat. Yksi on hoitohenkilökunnan kyynistynyt suhtautuminen itsemurhaa yrittäneisiin. Moni itsemurhaa yrittänyt kokee, että lääkärit ja hoitajat eivät suhtaudu heihin empaattisesti eikä yrityksen taustalla olevaa depressiota aleta hoitaa kunnolla. Seurauksena on uusi yritys.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2014.

Kourallinen tabuja. Kertomuksia itsemurhasta. Katariina Vuori & Jonna Pulkkinen, Atena 2014. 201 s., 32 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.