Jalkapallon MM-kisojen 17 lopputurnausta kertaava paketti tarjoaa lukijalleen yleissivistävää tietoa myös yhteiskuntien muuttumisesta maailman suosituimman palloilulajin ympärillä. Vuonna 1938 Pariisin lopputurnauksen voitti fasistinen Italia. Kun sen pelaajat nostivat kätensä fasistitervehdykseen Ranska-ottelussa, aloitti 60 000 ranskalaista vihellyskonsertin. Vuoden 1970 kisoja edelsi El Salvadorin ja Hondurasin välinen ”jalkapallosota”.

Tieteellisesti mielenkiintoisia kysymyksiä voi myös pohtia kirjaan kootun kattavan tilastoaineiston pohjalta. Yksi urheilun mielenkiintoisia kysymyksiä on kotikenttäetu, joka näkyy tavattoman voimakkaana MM-turnauk­sien isäntäetuna. Isäntämaa pelaa lähes poikkeuksetta keskimääräistä paremmin. Nyt Brasilia siis voittaa – ellei vuoden 1950 kansallinen katastrofi, Maracanazo toistu.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2014

Kuin taivasta koskettaisi. Jalkapallon MM-kisojen historia. Jari Ekberg, Atena 2014. 580 s., 33 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.