Onnellisuutta 18 vuotta Harvardissa, Stanfordissa ja Kalifornian yliopistossa tutkineen psykologian professorin Sonja Lyubomirskyn mukaan 50 % onnellisuudestamme määräytyy geneettisesti. Vain 10 % onnesta juontuu ympäristöstötekijöistä kuten perhesuhteista, työpaikasta, koulutuksesta, varallisuudesta ja terveydestä.

Onneksi jopa 40 % onnellisuudesta voi syntyä fiksuista ajattelutavoista. Konstit onnen etsintään ovat monet, mutta kirjoittaja esittelee lähinnä laboratoriossa tutkittuja keinoja.

Tusinasta käytännöllisestä menetelmästä kannattaa valita pari omaan pirtaan sopivaa harjoitusta testattaviksi. Kukaties elämän antimista nautiskelu on sitä, mitä tarvitset juuri nyt eniten. Ikävät ajatukset vahvistuvat vatkaamalla; siksi on hyödyllistä hankkia taito päästää irti painolasteista. Mielekkäiden tavoitteiden saavuttaminen, kiitollisuus ja lämpimät ihmissuhteet lisäävät nekin onnellisuutta.

Koska pitkästyminen on onnelle jatkuva uhka, menetelmän muuntelut tai harjoitusten uusi jaksotus virkistävät kummasti.

TUIJA MATIKKA
Kirjoittaja on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Basam Books 2009
338 s
9789525734560

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.