Kirjallisuus antiikin maailmassa -kirjan sisarteos on nautittava ja selkeä esitys antiikin maailmasta verotuksesta jengeihin, kulttuurista ruoanlaittoon.

Kirjan alkuosa tarjoaa suppean mutta intensiivisen katsauksen antiikin historian ja käsitehistorian aikakausiin sekä historiantutkimuksen ongelmiin. Loppuosassa käsitellään yksityiskohtaisesti erilaisia kulttuurihistorian ilmiöitä. Tilaa saavat niin uskonto, taiteiden asema, matkailu kuin terveydenhuoltokin. Viimeinen luku kertoo Kreikan ja Rooman vaikutuksesta Bysantin kulttuuriin.

Kirja on ammattimainen mutta ei osoittelevan akateeminen. Useasta kirjoittajasta huolimatta se on yhtenäinen ja kaikessa laajuudessaan helposti omaksuttava. Kappalekohtaiset lähteet ja erilliset laatikkotekstit lisäävät monikäyttöisyyttä.

Hyvä yleisteos, jonka soisi kuuluvan yleissivistykseen.

RIKU YLÖNEN
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Teos 2009
688 s
9789518511574

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.