Ihminen siirtyi keräilystä ja metsästyksestä maanviljelyyn oluttarjonnan turvaamiseksi. Tässä yksi osoitus siitä, kuinka olut on muokannut maailmanhistoriaa peruuttamattomalla tavalla.

Mika Rissanen ja Juha Tahvanainen tarjoilevat monipuolisen kattauksen tapauksia, joissa mallasjuoma on joko kääntänyt sodan suunnan, heilutellut taloutta tai inspiroinut tiedettä. Pastöroinnin keksijän Louis Pasteurin mielessä ei siintänyt bakteereista vapaa lasillinen maitoa, vaan tuopillinen ranskalaista olutta!   

Tarinat ovat kiehtovia ja joukossa on paljon uutta, vaikka välillä yhteys olueen jää seitinohueksi. Kunkin tarinan oheen on poimittu yksi jollain tapaa aiheeseen liittyvä olutmerkki, mutta juomaoppaaksi kirjaa ei ole tarkoitettu. Paremminkin sitä voi suositella niille, joita menneisyys lukuisine anekdootteineen huvittaa. Olutlasin pohjan läpi historia näyttää toisenlaiselta.

Jukka Ruukki, Tiede-lehden päätoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2014

Kuohuvaa historiaa. Tarinoita tuopin takaa. Mika Rissanen ja Juha Tahvanainen, Atena 2014. 240 s., 33 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.