Monitieteisen tutkimusprojektin tuloksena syntynyt kirja lähestyy kuolemaa monelta suunnalta. Taiteen tutkimuksesta filoso­fiaan ja arkeologiaan, uskontotieteistä geenitutkimukseen kurottava teos nostaa esille useita kiinnostavia ja tärkeitä näkökulmia. Sosiaalinen kuolema edeltää usein itsemurhan tehneiden lopullista lähtöä. Saattohoitajat oppivat käsittelemään oman kuolemanpelkonsa ennen kuolevan kohtaamista.

Filosofi Sami Pihlströmin pohdinta kuoleman pahuudesta on puhutteleva. Kaikessa pahuudessaankin kuolema tekee elämästä rajallisen ja siten merkityksellisen.

Erinomaista sisältöä kiusaa toimitustyön ontuvuus. Osin huolittelematon lopputulos saattaa tosin kieliä enemmän kustannusalan kriisistä kuin kirjoittajien ammattitaidosta.

Sini Mononen, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2014

Kuoleman kulttuurit Suomessa. Outi Hakola, Sari Kivistö & Virpi Mäkinen (toim.), Gaudeamus 2014. 270 s., 34 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.