Kuppaisin maa

Kerrotaan, että Napolia helmikuussa 1494 piirittäneet ranskalaissotilaat saivat niskaansa yhden maailman ensimmäisistä biologisista aseista. Kaupungista lähetettiin vihollisen viihdykkeeksi prostituoituja, jotka levittivät outoa sukupuoliteitse tarttuvaa tautia. Sotajoukkojen mukana vitsaus kulkeutui Ranskaan ja edelleen koko Eurooppaan, missä se sai nimekseen ranskantauti.

Ranskalaiset ristivät tuliaisen, kuinkas muuten, italiantaudiksi. Treponema pallidum -bakteerin levittämä kuppa on saanut matkan varrella monta uutta nimeä, eikä sen voittokulku ole vieläkään päättynyt.

Professori Oiva Turpeisen värikäs historiikki kupan maailmanvalloituksesta paljastaa suomalaisittain kiusallisen ennätyksen. Virallisissa tilastoissa Suomi oli 1860-luvulla väkilukuun suhteutettuna Euroopan kuppaisin maa. Lasareteissa virui 6 000 potilasta. Epidemian alku ja juuri oli taaskin sotaväki – tällä kertaa venäläinen. Se poti ja levitti tautia varuskuntapaikkakunnilla yli sadan vuoden ajan. Jopa keisari pelkäsi armeijansa romahtavan.

Kirja tarjoilee tautihistorian rönsyjä sopivina annoksina, joita voi nauttia vaikkapa matkalukemisina.

Jukka Ruukki, Tiede-lehden päätoimittaja

Amanita 2012
230 s
9525330575

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.