Fiktio on mainio tapa tehdä tietoa tutuksi – kun sen osaa. Risto Isomäki, palkittu tiedetoimittaja ja kirjailija, on tässä lajissa hyvä.

Mustameri on tunnetusti huonossa hapessa. Runsaan parin vuosikymmenen päähän sijoittuvassa ekotrillerissä merenpohjan hapeton kerros nousee pintaan ja merestä alkaa purkautua rikkivetyä. Tähän johtavat esimerkiksi jokien kasvaneet ravinnekuormat ja ilmaston lämpenemisestä seuraavat pienentyneet virtaamat. Kun katastrofi iskee, ilmakehä myrkyttyy. Taivas vihertyy.

Meribiologisankari Irinan mies Alex on arkeologi, joka tutkii muinaisia hautakumpuja, kurgaaneja. Uhkien lomassa pohditaan indoeurooppalaisten kielten alkukotia ja luonnetta.

Suositan, jos pidät jännityksestä, vauhdista, ympäristöstä ja arkeologiasta. Tapahtuu Ukrainassa.

Tuula Koukku, eläkkeellä oleva päätoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2014

Kurganin varjot. Risto Isomäki, Tammi 2014. 347 s., 38 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.