Tiedetoimittaja Katja Bargum ja evoluutioekologi Hanna Kokko toteavat kirjassaan, että Suomi on yksi evoluutioteorian suurvalloista. Kuitenkin kun television Kuudes aisti -ohjelmassa tutkittiin, miten moni suomalainen tietää, kuka on evoluutioteorian isä, alle puolet tiesi.


Mutta jos kaikki evoluutioteoriaa esittelevät teokset olisivat yhtä eläviä ja kansantajuisia kuin tämä kirja, ihmiset osaisivat selostaa ja kommentoida itse teoriaakin.


Kirjassa valotetaan evoluutioteorian mekanismeja tavallisten huomioiden avulla. Miksi ihmisellä on viisaudenhampaat? Miksi dinosaurukset ja lentoliskot ovat hävinneet? Miksi antibioottien teho on heikentynyt?


Kaiken takaa löytyy luonnonvalinnan periaate, joka karsii ympäristöön sopeutumattomat yksilöt ja suosii muutokseen taipuvia. Dinosaurukset ja lentoliskot eivät muuttuneet tarpeeksi. Bakteerit kykenevät kehittämään suojapanssareita antibiootteja vastaan. Viisaudenhampaat taas ovat jäänne ajalta, jolloin ihminen oli suurileukainen apina.


Kokko ja Bargum ottavat kantaa myös ihmisen aiheuttamaan evoluutioon, ilmastonmuutokseen ja lajien katoon. Se on yhtä rajua kuin 65 miljoonaa vuotta sitten, kun meteoriitti törmäsi maahan ja tuhosi dinosaurusten lisäksi monia muitakin lajeja.


Ihmisen pitää oppia arvioimaan tekojaan evoluution kannalta, ja siihen tämä kirja antaa hyvät eväät.


PEKKA WAHLSTEDT


Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja

WSOY 2008
317 s
9789510340202

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.