Kuu on taivaankappaleista ainoa, josta voi erottaa pinnanmuotoja. Maapallon ulkopuolella se on myös ainoa paikka, jossa ihmiset ovat käyneet. Siksi se on erityisen kiinnostava kivipallo, josta riittää kerrottavaa ja katsottavaa.


Upeassa kuvakirjassa geologi Scott L. Montgomery kertoo Kuuhun liittyvistä uskomuksista ja tavoista sekä ihmisen matkasta Kuuhun. Kuussa onkin sekä ihmisten menneisyys että tulevaisuus. Kuuta on käytetty ajanlaskurina ja palvottu jumalana, kuunsirppi symboloi islamia ja esimerkiksi Kiinassa vietetään vieläkin kuufestivaalia muinaisen rituaalin muistona.


Seuraavaa kuuntallaajaa odotellessa voi myös muistella edellistä kilpaa ja katsella Kuun kartsuunnistatoja sekä kuvia kuuraketeista, Laika-koirasta ja astronauteista.


Kirjan kiehtovinta antia ovat kuvat Kuun pinnasta ja pinnalta. Mäkineen ja maastoineen ne ovat ihan kuin Maassa, mutta ei kuitenkaan.


TUUKKA PERHONIEMI
Kirjoittaja on filosofian maisteri ja Ursan planetaarioesittelijä.

Tammi 2009
256 s
9789513146665

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.