Tommi Laurinsalo ja Markus Hotakainen

Ota Kuu kaveriksi

Yksi hyvän tietokirjan tuntomerkki on sen jättämä nälkä: tämäpä oli kiinnostavaa, tätä haluan lisää. Luettuani Kuu taivaalta -kirjan jatkoin kuutietouden parissa puolet viikonlopusta. Opettelin ensi kertaa eläessäni jopa Kuun pinnanmuotojen mielikuvituksellisia nimiä Vaarojen merestä Sateenkaarten lahteen.

Luontovalokuvaaja Tommi Laurinsalo on kolmena kuvausvuotena saanut Kuun poseeraamaan maiseman, eläinten ja ihmisten seurana täsmälleen halunsa mukaan. Se on vaatinut pilkuntarkkaa ennakkosuunnittelua ja sään oikkuja uhmaavaa sinnikkyyttä, joista hän kirjassa hauskasti tarinoi. Tuloksista todistaa joka aukeamalla vähintään yksi komea kuukuva.

Avaruusaiheisiin erikoistunut tietokirjailija Markus Hotakainen tarjoaa puolestaan rautaisannoksen perustietoa tästä ainoasta taivaankappaleesta, jonka pinnalta erottaa yksityiskohtia paljain silmin.

Kirjantekijöiden innostus tarttuu. Olen silmäillyt naapuripalloamme lähinnä puolihuolimattomasti, mutta nyt maltan tuskin odottaa, että pääsen seuraavan kerran katselemaan Kuuta kiikarilla.

Petri Riikonen, Tiede-lehden toimitussihteeri

Docendo 2012
161 s
9525912477

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.