Kuka on kaikkien aikojen mahtavin sotapäällikkö: Aleksanteri Suuri, Napoleon Bonaparte vai kenties Osama bin Laden?

Jos historioitsija ja hyönteistutkija Lena Huldénilta kysyttäisiin, ei kukaan kaksijalkainen vaan Marsalkka Kirppu tai Kenraali Täi.

Kaksi vitsausta, jotka ovat eniten kaataneet armeijoita ja muokanneet ihmiskunnan historiaa, ovat pilkkukuume ja paiserutto. Edellistä levittää tavallinen vaatetäi, jälkimmäistä kirput. Esimerkiksi Napoleonin kuuluisa Moskovan sotaretki 1812 ei tyssännyt vihollisen luoteihin tai Venäjän talveen vaan kirppuarmadaan. 600 000 sotilaan mahtiarmeijasta yli 95 prosenttia tuhoutui, pääasiassa pilkkukuumeeseen.

Kirja täydentää perinteistä näkemystä sodankäynnistä ja kansakuntien kohtaloista. Tervetullut muistutus, ettei historia ole vain ihmisten tekoa.

JUKKA RUUKKI

Schildts 2008
240 s
9789515016515

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.