Hannu Rajaniemi (suom. Antti Autio)

Tulevaisuuden Arsène Lupin

En ole harras scifisti, mutta kun suomalainen säieteoreetikko kirjoittaa kehutun esikoisen englanniksi, se on luettava.

Koukutun ensi kappaleesta.

Mestarivaras Jean de Flambeur istuu vankilassa pakotettuna pelaamaan loputonta Vangin dilemmaa. Hänet vapauttaa tuntematon Mieli sillä ehdolla, että Flambeur suostuu huikeaan hankkeeseen, jossa hän joutuu kilvoittelemaan muun muassa entisen itsensä kanssa.

Moniulotteinen matka vie Marsiin, Oublietten kaupunkiin, missä aika on valuuttaa ja kuolema hyödyllistä hiljaisuutta. Yksityisyyteen voi piiloutua, mutta muistin voi myös sanoitta jakaa – tai varastaa.

Hannu Rajaniemen Kvanttivaras on kielellisesti, tarinallisesti ja älyllisesti palkitsevan tiheä seikkailu niin alkuperäiskielellä kuin Antti Aution käännöksenäkin. Brittiversiossa vilahtaa vain suomenkieliselle avautuvia sanoja – pääseepä Mieleltä kotoinen kirosanatulvakin.

Kirsi Heikkinen
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.

Gummerus 2011
440 s
9789512083954

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.