Teemu Keskisarja

”Jos jocu yhdendy eläimen canssa, sen on
totisesti kuoltava ja myös se eläin tappakaa.”

Eläimiin sekaantuminen oli Ruotsin vallan ajan Suomessa yleistä ainakin käräjäpöytäkirjojen mukaan. Homoseksuaalisuudesta ei sen sijaan ole jäänyt historiantutkijoille juuri minkäänlaisia dokumentteja käräjiltä tai muistakaan lähteistä. Nykytietojen mukaan homoseksuaalisuus, toisin kuin esimerkiksi eläimiin sekaantuminen, on voittopuolisesti synnynnäistä eikä vain suvaitsevaisen nykyajan tuote.

Miksi uuden ajan alun suomalaiset homot ja lesbot ovat jääneet lähdekatveeseen? Suomen ja pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja vie lukijansa Taivassalon Kyynelten kalliolle ja muille seksi- ja väkivaltarikosten tapahtumapaikoille, joista kirjallisia lähteitä on säilynyt. Ihan tarkkaan emme siltikään tiedä, miksi pappilanrengit Heikki Mikonpoika ja Heikki Pekanpoika määrättiin sodomiittisesta synnistä kirveellä mestattavaksi ja roviolla poltettavaksi Kyynelten kalliolla. Sen tiedämme, että Heikki ja Heikki ovat Suomen ensimmäiset nimeltä tiedetyt homot.

Homoutta yleisempiä syitä joutua tuomittavaksi, ruoskittavaksi tai peräti mestattavaksi Ruotsin vallan aikana oli eläimen canssa yhdendymisen ohella sukurutsa tai huorinteko. Huoraamisella ei tarkoitettu maksullisia palveluita; niitä Ruotsin itäisissä maakunnissa ei juuri ollut tarjollakaan. Huoripukki oli se, joka sortui toiseen naiseen. Erityisen tuomittavaa oli niin sanottu kaksinkertainen huori eli seksuaalinen suhde, jonka molemmat osapuolet olivat tahollaan naimisissa.

Keskisarjan kertomukset rikoksista, jotka liittyvät Salaiseen Jäseneen – kuten miehistä elintä aikanaan kutsuttiin – ovat tietysti kiinnostavia jo yleisinhimillisistä syistä. BB-talo on näihin tarinoihin nähden melkoista pyhäkoulua. Mutta hurjat käräjätapaukset herättävät myös älyllisempiä pohdintoja. Mitä voimme ylipäätään tietää menneiden aikojen rahvaan seksielämästä ja -käsityksistä, kun kirjallisia dokumentteja on syntynyt vain hyvin eriskummallisista tilanteista, lähinnä siis kauheista rikoksista?

Hämmentävää on myös Pohjolan suvaitsevaisuus homoseksuaalisuutta kohtaan.

Esimerkiksi nykyään vapaamielisenä pidetyssä Hollannissa homoja suorastaan vainottiin 1700-luvulla. Muu kristikunta tuomitsi luonnottomuuksista miesten kanssa maanneita miehiä, Ruotsin valtakunta miltei yksinomaan
eläimiinsekaantujia. Keskisarjan mukaan Ruotsi päätti kokonaan vaieta toisesta, toivon mukaan kansalle tuntemattomasta, sodomian muodosta.

Totuus on joskus tarua ihmeellisempää, ja kerronnan taidossa Keskisarja päihittää useimmat nykysuomalaiset fiktion kirjoittajat.

Marko Hamilo

Siltala 2011
395 s
9522340804

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.