Linnut kiehtovat ihmisiä, ja niiden bongaaminen on yksi suosituimmista harrastuksista. Etenkin lintujen kaunis laulu ja taitava lento tekevät niistä salaperäisiä ja suorastaan symbolisia eläimiä.


Britannian johtaviin lintutieteilijöihin kuuluva Tim Birkhead toteaa, että ennen tieteen syntyä taikausko kohdistui erityisesti lintuihin. Esimerkiksi harakan näkeminen toi huonoa onnea, sokeuden pystyi parantamaan pääskysen pesästä löytyneellä kivellä ja kyyhkyn poikue symboloi Jumalan rakkautta.


Birkhead esittelee lintutieteen historiaa 1600-luvulta meidän päiviimme. Hän kertoo, miten lintujen salaisuudet vaihe vaiheelta avautuvat, mutta myöntää, että paljon on vielä piilossa.


Miten linnut tuntevat pitkät muuttoreittinsä? Joskus uskottiinkin, etteivät linnut muuta vaan piiloutuvat maan tai veden alle. Myöhemmin selvisi, että ne lentävät meren yli ja suunnistavat osaksi perimän, osaksi hajuaistin, valonvaihtelun ja maan magneettikentän avulla.


Suurin ihme on lintujen kyky puhua tai visertää jopa Mozartin konserttoja. Linnut ovat hyviä oppimaan ja jäljittelemään, mutta myös niiden äänielimistö on hieno ja monimutkainen instrumentti. Koirailla kivesten hormonit vaikuttavat äänen korkeuteen. Laululla puolustetaan reviiriä ja houkutellaan naaraita.


Kirja koskettaa kaikenlaisia lukijoita paitsi kuviensa ja tietomääränsä, myös kaunokirjallisen tyylinsä ja värikkäiden kertomusten ja kaskujen ansiosta. Viihdyttävää ja hyödyllistä kesämökkilukemista.


PEKKA WAHLSTEDT
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Readme.fi 2009
433 s
9789522200921

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.