Tiina Kaitaniemi

Evoluutiobiologiaa vauvaperheelle

Käyttäytymisekologi Tiina Kaitaniemi hyökkää vallitsevia synnytys- ja lastenhoitokäytäntöjä vastaan kaikilla rintamilla. Synnytysten lääkinnällinen avustaminen on haitallista, vauvalle pitäisi antaa pelkkää rintamaitoa, ja imetystä pitäisi jatkaa paljon pitempään kuin nykyään on tavanomaista. Lasta ei pitäisi kuljettaa rattaissa vaan kantaa liinassa. Vauvan täytyy saada nukkua ihokosketuksessa äitiin eikä yksinään.

Luonnollinen lapsuus on pamfletti parhaasta päästä. Se ei perustu itsetarkoitukselliseen provosointiin vaan tutkittuun evoluutiobiologiaan: lajimme on aikanaan sopeutunut Afrikan savanneilla aivan toisenlaiseen lapsuuteen kuin missä vauvat nykyään kasvavat.

Kirjan jälkipuolisko on teoreettisempi ja herättää pohdintoja myös evoluutioajattelusta kiinnostuneissa lapsettomissa lukijoissa.

Marko Hamilo

Avain 2010
314 s
9789516928060

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.