Keith Heidorn ja Ian Whitelaw

Katso ylös ja vähän alaskin

Luonnontieteiden harrastajan isoimpia iloja on katsella luonnonmaisemaa missä päin maailmaa tahansa ja tuntea ainakin jotenkin ymmärtävänsä kaikkea siinä näkemäänsä. Elottoman luonnon osalta Luonnon ihmeet -kirja antaa tähän hyvät alkueväät ja toimii kertauskoosteena konkarillekin.

Tutuiksi tulevat muun muassa pimennykset, kangastukset, halot, vesipatsaat, mantelipilvet, kuura ja huurre, keijusalamat, virvatulet, geysirit ja tsunamit. Käydään poimimassa kivettyneitä salamoita, ja ihmetellään öisen valtameren sinistä hohdetta. Synnyt ja syyt selitetään riittävän perusteellisesti.

Ian Whitelaw on toimittaja ja Keith Heidorn ilmatieteilijä. Asiantuntijakirjoittajan alasta johtunee, että kolme neljäsosaa kirjan sivumäärästä käsittelee ylöspäin katsottavia ilmiöitä ja vain neljäsosa alaspäin katsottavia. Painotuksen voi toki perustella siten, että valtaosa keskivertoihmisen päivän mittaan havaitsemista luonnonilmiöistä tapahtuu ilmakehässä.

Petri Riikonen, Tiede-lehden toimitussihteeri

Schildts 2012
224 s
9515229812

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.