Karistetaan hetkeksi harhaluulot Suomesta maallisena yhteiskuntana – 87 prosenttia suomalaisista kuitenkin kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jumalanpalveluksissa käy enemmän ihmisiä kuin urheilukisoissa ja miltei kaikki viettävät Vapahtajan synttäreitä.


Sitten karistetaan Luterilaisuuden ABC -kirjan avulla harhaluulot kirkon uskosta: luterilaisuus ei ole ankeaa puurtamista, ehtoollisviini on oikeasti Kristuksen veri, kolmiyhteinen Jumala on itsensä antava rakkaus ja köyhyyden poistaminen on luterilaisen velvollisuus.


Oppineesti ja samalla pilke silmäkulmassa kirjassa valaistaan luterilaisuutta kirkon käytäntöjen ja opin sekä yhteiskunnan epäkohtien avulla.


Esille piirtyy suomalaisen yhteiskunnan kristillinen pohjavire, joka saa miettimään, onko luterilaisuus ”aikuiselle ihmiskunnalle” muokattuja käytäntöjä vai ”lapsenomaista lässytystä”, kirjassa esiintyviä Dietrich Bonhoefferin sanoja lainatakseni.


TUUKKA PERHONIEMI
Kirjoittaja on filosofian maisteri.

Edita 2008
201 s
9789513752903

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.