Historian kertaustasomeksi

Terävät mielipiteenvaihdot ja kavereiden lakoniset letkaukset ovat parasta Facebookia. Letkauttelun puolelle kallistuu toimittaja Wylie Overstreet, joka panee koulukirjoista ja mediasta tutun historian puhumaan uusimmalla somekielellä.

Kirjassa renessanssitaitelija Michelangelo käyttää lyhennettä LOL, Beethoven hymiötä

En naurahdellut kovin monta kertaa päivityksiä lukiessani, mutta toisaalta olen ylipäätään laiska facebookkaaja. Nokkelointi uponnee paremmin porukkaan, joka hengailee areenalla enemmän. Ehkä myös vanhoja tapahtumia pänttäävät koululaiset voisivat innostua tällaisesta historian revittelystä.

Mikko Puttonen, Tiede-lehden toimittaja

Atena 2013
160 s
9789517969024

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.