Nauti jälkiviisaudesta

Uskoikohan edes kukaan new ageen hurahtanut oikeasti viime vuodelle osuneeseen mayojen maailmanloppuun? Epäilen. Kaikki vain teeskentelivät, että jotkut odottavat maailmanloppua, jotta saatiin maailmanlaajuinen mediatapahtuma sen ympärille.

Tapaus on päässyt myös yhdeksi luvuksi Eric Chalinen kirjaan pieleen menneistä ennustuksista. Perusteettomia profetioita kiinnostavampia ovat kuitenkin asiantuntemukseen perustuvat mutta päin mäntyä menneet arviot talouden tai tekniikan kehityksestä.

Ekonomistit ovat ennenkin sanoneet juuri ennen talousromahdusta, ettei romahdusta voi sattua. Jatkuvasti on käynnissä ankara pähkäily siitä, miten nykyteknologiat muuttavat elämämme. Siksi onkin kiehtovaa lukea, kuinka entisaikain tiedegurujen mielestä puhelimella, radiolla tai pc:llä ei ollut tulevaisuutta.

Mikko Puttonen, Tiede-lehden toimittaja

Schildts 2012
265 s
9789515229809

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.