Kirkkaana syysyönä tykkään katsella taivaan valopisteitä ja miettiä, mitä kaikkea tuolla ympärillämme onkaan. Ja jos haluan saada avaruuden asioista ja niiden tutkimuksesta ajantasaisen yleistajuisen yleiskatsauksen omalla kielelläni, sellainen tosiaan on tältä tieteenalalta saatavissa.

Kirja alkaa kaukoputkista ja etenee aurinkokunnan läpi kauemmas avaruuteen ja lopuksi universumin historiaan. Matkalla selviää muun muassa, miten eksoplaneettojen etsintä on edennyt, miksei Plutoa luokitella enää planeetaksi ja kuinka erilaiset tähdet ja galaksit kehittyvät.  

Nostan hattua sille, että Ursa julkaisee tähtitieteen vuosikirjan jo kolmattatoista kertaa. Kirja sopii niin ensikertalaisen johdannoksi tähtitieteeseen kuin asianharrastajan kertauskirjaksi ja päivitykseksi  nykytilanteesta.

Petri Riikonen, Tiede-lehden toimitussihteeri

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2014

Maailmankaikkeus 2015-2016. Tähtitieteen vuosikirja. Asko Palviainen ja Heikki Oja, Ursa 2014. 208 s., 20 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.