Arvoituksellisen Jumalan puolesta

Minkään asian puolesta ei ole käyty niin verisiä sotia kuin uskontojen. Siksi puhe maailmankansalaisen uskonnosta tuntuu vähintäänkin oudolta. Filosofi Juha Sihvola kuitenkin yrittää laittaa uskonnot keskustelemaan keskenään.

Eri oppien käsittäminen vertauskuvallisiksi, oppeja yhdistävä universaali rakkaus, suvaitsevaisuus ja solidaarisuus ovat maailmankansalaisen uskonnon ydin.

Entä itse Jumala? Mitä tarkemmin Jumala määritellään, sitä kovempiin oppiriitoihin ajaudutaan. Arvoituksellinen ja ääretön Jumala ylittää järjen rajat, herättää vihan sijaan ihmettelyä ja yhdistää uskovia ympäri maailman.

Pekka Wahlstedt

Otava 2011
399 s

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.