Ilmastoskeptikot ja -aktivistit, nuo oudot petikaverit

Ilmastonsuojelijan vanha vihollinen ovat ilmiön vähättelijät, skeptikot.

Uusi vastustaja ovat hyvää tarkoittavat hölmöt, aktivistit, kirjoittaa ruotsalainen ekonomisti Stefan Fölster. He touhottavat näyttävien keinojen puolesta, vaikka ne tulisivat tolkuttoman kalliiksi ja johtaisivat jopa päästöjen lisääntymiseen. Fölster lukee tällaiseksi hölmöilyksi esimerkiksi bioetanolin kannatuksen ja ydinvoiman vastustuksen.

Fölsterin mukaan aktivistit ja skeptikot muodostavat epäpyhän liiton. Ne vastustavat yhdessä insinöörimäisiä ratkaisuja, joilla ilmaston lämpenemistä voisi tehokkaimmin hidastaa. Esimerkiksi hiilen talteenoton ja varastoinnin tekniikka on aktivistille tabu; onhan hiili uusiutumatonta energiaa. Skeptikon mielestä hiilen erotus taas on turhaa.

Fölsterin argumentit ja faktat rakoilevat välillä, mutta kirja on silti tärkeä puheenvuoro keskustelussa, jota ideologiset ääripäät hallitsevat.

MARKO HAMILO

Atena 2009
239 s
9789517965989

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.