Ne, jotka eivät lue historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sen virheitä. Siksi on nerokasta kirjoittaa teos, johon on poimittu histo­rian virheistä suurimmat. Niitä riittää politiikasta tieteeseen.

Monet virheet ovat kuin onnistumisia valepuvussa: Ilman Alexander Flemingin huolimatonta siivoamista home ei olisi saastuttanut hänen koeviljelmiään – mistä syntyi penisilliini. Röntgensäteet ja kaaosteoria saavat niin ikään kiittää synnystään virhettä.

Traagisten virheiden määrä on valitettavasti suurempi. Monen taustalla on ihmisen helmasynti, ylimielisyys. Esimerkiksi Titanicin uppoamisen syynä oli sokea usko tieteen ja teknologian kaikkivoipaisuuteen.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2014

Maailmassa on virhe. 101 historiallista kömmähdystä. Daniel Ryden, Atena 2014. 370 s., 31 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.