Markus Hotakainen

Milloin mennään Marsiin?

Mars tunnetaan nykyään paremmin kuin mikään muu aurinkokunnan kappale Maata lukuun ottamatta. Punainen planeetta kiinnostaa, koska se muistuttaa omaamme.

Palkittu tietokirjailija Markus Hotakainen päivittää näyttävästi uutukaisellaan Mars-fanien tietämyksen. Mainio peruskurssi muillekin.

Olen vuosien mittaan useasti hakenut tietoa Hotakaisen avaruuskirjoista enkä ole kertaakaan pettynyt. Tekijällä on sana hallussa ja faktat kohdallaan: ykkösluokan asiaviihdettä.

Tällä kertaa tulos on ehkä kompaktimpi kuin koskaan. Lyhyisiin teksteihin on saatu hurjasti asiaa. Sokerina pohjalla on kuvitus, joka perustuu uutistuoreisiin luotainten välittämiin kuviin. Viimeiset saatiin hetki ennen painokoneiden käynnistymistä.

Miehitettyjä Marsin-lentoja ja siirtokuntia väläytellään uutisissa tämän tästä. Siksi on mainiota, että Hotakainen valaisee, missä mennään ja mitä on realistisesti odotettavissa. Sanoista tekoihin näyttäisi olevan vielä pitkä matka.

Tämä kirja kuuluu tähtitieteestä kiinnostuneen pakko saada -hyllyyn.

Jukka Ruukki, Tiede-lehden päätoimittaja

Paasilinna 2013
192 s
9525856844

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.