Janne Seppänen ja Esa Väliverronen

Miksi Google haluaa sinut?

Onko Facebookissa oltava, jos haluaa osallistua yhteiskuntaan? Perinteiset viestintävälineet ovat murroksessa. Kun ennen ammattilaiset loivat uutismaailman rajat ja sisällöt, nykyisin viesti risteilee monimutkaisessa verkostossa. Uutisia kertovat mediatalot, freelancerit ja jokamiehet. Samalla yleisen ja yksityisen rajat ovat hämärtyneet: myös sosiaalisen median käyttäjä joutuu miettimään omaa julkisuuttaan.

Tiedotusopin professori Janne Seppänen Tampereen yliopistosta ja joukkoviestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta hahmottavat pirstaleisesta mediayhteiskunnasta eheän ja selkeän kuvan. Mediakentän muutoksen tarkasteluun he tarjoavat historiallista perspektiiviä ja valistuneita tulevaisuuden näkymiä. Kirjoitusta värittävät esimerkit arabimaiden kansannoususta Victorian ja Danielin kuninkaallisiin häihin.

Sini Mononen

Vastapaino 2012
231 s
978-951-768-397-5

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.