Suomalaiset elävät kuivan maan leveysasteilla: Etelämannerta lukuun ottamatta meren osuus ei ole millään maapallon leveysvyöhykkeellä niin pieni kuin tällä. Itämeremmekin on vain matala mantereen välimeri. Ehkä siksi vasta nyt on julkaistu ensimmäinen suomalainen yleistajuinen meritieteen perusteos.

Tekijät ovat suomalaisia fysikaalisen merentutkimuksen osaajia, ja täkäläisyys näkyy kirjan aiheissa kivasti. Meren jäät ja Euroopan meret saavat enemmän huomiota kuin tuntemissani englanninkielisissä alan yleisteoksissa.

Muuten sisältö vie isoille suolaisille valtamerille. Suuret virtauskierrot tulevat tutuiksi, samoin erilaiset aaltoliikkeet vuorovesistä tsunameihin. Neljännes kirjasta keskittyy uhkiin, kuten myrskyihin ja ilmastonmuutokseen.

Petri Riikonen, Tiede-lehden toimitussihteeri

Meret, maapallon siniset kasvot. Kai Myrberg ja Matti Leppäranta, Ursa 2014. 210 s., 39 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.