Merenkulun välttämättömyydestä

Tämän kirjan ottaisin autiolle saarelle. John Nurmisen säätiön sekä suomeksi että englanniksi julkaistu Meritie on parasta, mitä rahalla saa: aiheensa perusteellisesti tuntevien kirjoittajien hienosti kuvitettu suurteos.

Kirjassa kuvataan oikean suunnan ja paikan määrittämiseen liittyviä taitoja ja keinoja. Merellä suunnistamisessa on käytetty aaltoja ja veneen keinuntaa, pilviä ja aurinkoa, karttoja, kompassia ja tähtitaivasta. Historian saatossa olennaisia kysymyksiä ovat olleet myös Maan ja sen mannerten muoto ja koko, pituuspiirin määrittämisen ongelmallisuus sekä globaalin tuulijärjestelmän tunteminen.

Meritiessä kerrotaan myös runsaasti laivoista, niiden uljaista matkoista ja merenkäynnin vaikutuksista kaupankäyntiin ja maailmankuvan avartumiseen.

Ensimmäiset globaalit verkostot olivat merireittejä – navigoinnin historia ei siksi ole pelkkä merikarhujen erikoisaihe, vaan merenkulku yhdistää luonnontieteiden ja tekniikan kehityksen poliittisiin ja kaupallisiin tarkoitusperiin ja niiden historiaan.

TUUKKA PERHONIEMI
Kirjoittaja on filosofian maisteri.

John Nurmisen säätiö 2007
374 s
9789529745227

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.