Terapia on mysteeri

Auttaako psykoterapia masentunutta? Jos auttaa, tehoaako jokin muoto enemmän kuin toinen?

Psykoterapian vaikuttavuustutkimuksien löydöksistä toistuvimpia on se, että terapiasuuntausten välillä ei juuri ole eroja. Psykoterapian vaikuttavuudesta ei sinänsä ole epäselvyyttä. Se pärjää monien tutkimusten mukaan mielialalääkkeille ja useimmiten voittaa pelkän lumehoidon. Mutta mihin vaikutus perustuu, jos taustateorioiltaan aivan erilaiset hoitomuodot tehoavat yhtä hyvin?

Vastausta psykoterapian vaikutusmekanismin mysteeriin kirjoituskokoelma ei anna. Sen sijaan se kehittelee integratiivista lähestymistapaa, joka yhdistäisi eri suuntauksien parhaat puolet.

Marko Hamilo

Edita 2012
372 s
978-951-37-6172-1

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.