Preben Bang ja Preben Dahlstrom

Jälkiä hangella

Tapahtui tammikuun puolivälissä: Takapihan hankeen oli piirtynyt erehdyttävästi enkeliä muistuttava kuvio. Lumijälki ei heti paljastanut salojaan, mutta onneksi hyllystä löytyi uusvanha kirja, joka auttoi lukemaan merkkejä. Luultavasti pöllö oli napannut herkkupalan. Myyrä vai hiiri, se jää arvoitukseksi.

Mikä tästä meni? on alun perin tanskalainen luonnossa liikkujan jälkiopas, jonka suomalaiset biologit ovat sovittaneet ja päivittäneet meikäläisiin oloihin. Ensimmäinen painos täyttää jo 40 vuotta. Kirjassa on tarkat selostukset, värikuvat ja piirrokset nisäkkäiden ja lintujen jalan- ja syömäjäljistä, ulosteista, pesistä ja poluista.

Opas tarjoaa kokeneellekin luonnon tarkkailijalle uutta tietoa eläinten käyttäytymisestä, elintavoista ja ravinnosta sekä kantojen koosta. Kun jonkin jäljen on oppinut sitä seuraamalla, voi esimerkiksi tehdä päätelmiä lajin elinpiiristä. Jäljestäjälle selviää myös, millaisia reittejä eläimet suosivat tai onko porhallettu kiireellä vai verkkaan. Ehtikö myyrä reagoida, ennen kuin pöllö iski?

Kirja on kätevän kokoinen. Sen voi sujauttaa vaikka goretakin taskuun.

Jukka Ruukki

Wsoy 2013
264 s
978-951-0-23223-1

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.