Torjuttu trauma sairastuttaa

Hoitoja ja lääkkeitä löytyy nykyään lähes joka sairauteen. Vaikka lääketieteen menetelmät ja välineet ovat huipputehokkaita, sairastelu ja pahoinvointi eivät ole hellittäneet otettaan.


Psykoanalyytikko Darian Leaderin ja tutkija David Corfieldin mukaan syytä ei pidä etsiä vain ihmisten elämäntavoista, vaan lääketieteen kapeasta ruumiskäsityksestä. Luonnontieteisiin nojaavalle lääketieteelle ihmisruumis on mekanistinen koneisto.


Kirjoittajat pohjaavat psykoanalyysiin. Sen mukaan ruumis on yhteydessä psyykeen ja monet sairaudet ilmentävät psyykkisiä traumoja. Usein oireet ilmaantuvat, kun elämässä tapahtuu merkittävä muutos, kuten läheisen kuolema tai lapsen syntymä.


Ongelmat ilmenevät ruumiissa, koska ne torjutaan tietoisuudesta. Aikuisiän järkytysten alla piilee usein kokonainen traumojen ketju, jonka juuret ulottuvat varhaislapsuuteen. Lääkärin tulisi osata kuunnella potilasta ja tulkita ruumiin kieltä.


Haastavasti kirjoittajat väittävät, että monet lääkärit ovat omaksuneet mekanistisen ruumiskäsityksen väistääkseen omia traumojaan. Itsemurhat, lääkeriippuvuus ja alkoholismi vaivaavat lääkäreitä enemmän kuin monia muita ammattikuntia.


Kirjan puute on, että se jäljittää traumojen ketjua vain perheeseen eikä juuri huomioi ympäröivää yhteiskuntaa.


PEKKA WAHLSTEDT
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Teos 2008
397 s
9789518511581

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.