Instituutiot ratkaisevat, mitkä maat rikastuvat - eivät luonnonvarat, ilmasto tai geenit.

Taloustieteen suurimpia kysymyksiä on, miksi maailma jakautuu rikkaisiin ja köyhiin maihin. Miksi eurooppalaiset vaurastuivat, kun vanha sivilisaatio Kiina jäi vuosisadoiksi polkemaan paikalleen? Miksi Afrikka ei ole päässyt nousuun, vaikka monet eurooppalaisten kolonialismista kärsineet maat Aasiassa kasvavat kohisten?

Esimerkiksi Jared Diamondin Tykit, taudit ja teräs pyrki selittämään, miksi euraasialaiset ovat valloittaneet muiden kansojen alueita. Diamond selittää eroja  elinympäristöjen erovaisuuksilla ja kritisoi kulttuuri- ja rotuteorioita.

Skottihistorioitsija Niall Ferguson sen sijaan selittää eurooppalaisten menestystä tieteellä, kapitalismilla ja protestanttisella etiikalla teoksessaan Sivilisaatio. Emeritusprofessori Tatu Vanhanen selittää kansojen menestystä rodullisilla älykkyys­eroilla kirjassaan Globaalit ongelmat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Turkinarmenialainen MIT:n professori Daron Acemoglu on yksi tämän hetken viitatuimpia taloustieteilijöitä. Hänen yhdessä Harvardin James Robinsonin kanssa kirjoittamansa Miksi maat kaatuvat on tätä problematiikkaa käsittelevistä kirjoista uusin ja paras.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sen mukaan vaurauden salaisuus on instituutioissa, ei ilmastossa, luonnonvaroissa tai kulttuurissa. Ei ole itsestäänselvyys, että Pohjois-Amerikka on Etelä-Amerikkaa vauraampi. Päinvastoin, etelässä oli tuottavampi maa ja rikkaat luonnonvarat. Espanjalaisten ja portugalilaisten siirtokunnissa maanomistus oli kuitenkin keskittynyttä, kun pohjoisamerikkalaiset siirtolaiset löysivät aina uutta maata valloittamalla lisää länttä.

Siellä, missä on otettu käyttöön ”inklusiiviset” instituutiot eli  koko väestö on mukana kansantuotetta synnyttämässä, talous kasvaa. Tällainen tilanne on markkinatalousmaissa, joissa markkinoille pääsy on tasapuolista.

Kehitys pysähtyy, jos talouden instituutiot ovat ”ekstraktiivisia” eli ”uuttavat” vaurautta kansalta pienelle eliitille. Tällaisia instituutioita on niin sosialismissa kuin sellaisissa kapitalistisissa maissa, joissa maanomistus on keskittynyt harvoille. Niissä yksilön ei kannata ponnistella parantaakseen omaa asemaansa.

Miksi kaikki maat eivät sitten ota käyttöön inklusiivisia instituutioita? Kyse ei kirjoittajien mukaan ole siitä, ettei parasta lääkettä tunnettaisi. Jos harvainvaltainen eliitti itse voi elää yltäkylläisyydessä, se ei halua muutosta status quohon.

Jälleen kerran on syytä sekä kiittää että moittia kirjan suomalaista kustantajaa Kimmo Pietiläistä. Kiitokset siitä, että näin merkittävä kirja on nyt suomeksikin saatavilla. Tavanomaiset moitteet siitä, että suomennos ei ole kovin laadukas. Acemoglun ja Robinsonin peruskäsitteet inklusiivinen ja ekstraktiivinen olisi voinut yrittää aidosti suomentaa. Ja Middle East ei tietenkään ole Keski- vaan Lähi-itä.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Miksi maat kaatuvat? Vallan, vaurauden ja varattomuuden synty. Daron Acemoglu & James Robinson, suom. Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita 2013. 495 s., 51 €.

tätämieltä
Seuraa 
Viestejä1

"Kehitys pysähtyy, jos talouden instituutiot ovat ”ekstraktiivisia” eli ”uuttavat” vaurautta kansalta pienelle eliitille. Tällaisia instituutioita on niin sosialismissa kuin sellaisissa kapitalistisissa maissa, joissa maanomistus on keskittynyt harvoille. Niissä yksilön ei kannata ponnistella parantaakseen omaa asemaansa."

Tämä juttu Tiede-lehdessä oli yllättävän kehno ja osoittaa miten jopa Tiede-lehdessä yhteiskunnallinen ajattelu on jäänyt jalkoihin ja jälkeen luonnontieteiden kehityksestä. 

Kapitalismi perustuu ajatukseen mahdollisimman suuresta voitosta mikä jää yksityiseen omistukseen ilman yhteiskunnan kontrollia. Siitä kehittynyt uusliberalismi näyttää olevan planeetalle ja ihmiselle jopa  vaarallinen järjestelmä. Sosialismi filosofiana jakaa solidaarisesti työn ja resurssien tuottaman voiton yhteisön kesken, yhteiskunnan kontrolloidessa tätä.  Kommunismi Neuvostoliitossa perustui väkivaltaiseen muokatun sosialismin kokeiluun. Kommunistinen valtio Kiina on kuitenkin tällä hetkellä maailman johtotähtiä. Se että ihmisten kesken tuppaa syntymään aina eliitti - järjestelmästä tai filosofiasta riippumatta - on näköjään historiassa toistuva ilmiö. Todennäköisesti nyt kun ihmiskunnan ongelmat ovat ratkaisevan suuret ja uhkaavat vakavasti elämää tällä planeetalla, on jo lähivuosina pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja järjestää pääoman kontrolli järkevämmin kuin tähän asti. Tähän asti kirjoitetuista filosofioista sosialismi vastaa tätä ajattelua eniten, mutta onko itse asiassa se uusi filosofia vielä kehittymättä, jotain minkä nimeä ei edes vielä tiedetä? Yksi asia on mikä yhdistää melkein kaikki länsimaiset ajattelut: demokratia. Ja sitä kai tuo kummallinen "inklusiivinen instituutio" myös ehkä tarkoittaa. Mutta miksi ei käyttää reilusti sanaa DEMOKRATIA ja kumartaa sen edessä syvään? Vain demokratia voi pelastaa demokratian. Ranskan suuresta vallankumouksestakaan ei ole kauan, mutta ihmisen elämä on lyhyt ja jos ei historia kiinnosta niin ei ole perspektiiviä asioiden arvioimiseen. Ihmiset ovat aina ponnistelleet parantaakseen asemaansa, mutta vasta sitten kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Suurin osa ihmisistä on hyväntahtoisia ja rauhallisia, eivätkä halua riehua muuta kuin pakon edessä. Jos ei vaihtoehtoisia järjestelmiä etsitä ja ideoida - elettiin sitten missä ikinä järjestelmässä ja millä tahansa vuosisadalla - niin silloin eletään pysähtyneessä yhteiskunnassa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla