Suomi, erikoinen maa

”Suomi on erikoinen monissa sellaisissakin asioissa, joissa sitä tunnutaan
pidettävän täysin tavallisena. Ja päinvastoin; Suomelle tyypillisinä, sen muista erottavina tuntomerkkeinä pidetään usein asioita, jotka todellisuudessa löytyvät myös muualta”, kirjoittaa Tommi Uschanov laiskaa yhteiskunnallista ajattelua suomivan trilogiansa viimeisessä osassa.

Piikittelyn kohteena on historiallinen tietämättömyys samalla tavalla kuin edellisessä osassa Suuri kaalihuijaus yhteiskunnallinen tietämättömyys.

Uschanov esittää hauskoja huomioita esimerkiksi äskettäisyysharhasta, jossa jotain vanhaa ja vakiintunutta pidetään uutuutena ja usein huonontumana edellisestä, ja perinteisyysharhasta, jossa uutta ilmiötä luullaan perinteiseksi.

Hyvinvointivaltiosta kirjoittaessaan Uschanov kuitenkin ajautuu subjektiivisille harharetkille.

Marko Hamilo

Teos 2012
304 s
978-951-851-426-1

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.